perjantai 27. helmikuuta 2015

Jämäompeluksia

Inhoan epämääräisiä jämäkangaspaloja. En kehtaa heittää niitä pois, jos materiaalia on sen verran, että niistä voisi vielä jotain saada fiksusti. Jämälankailu on niin nähty tässä taloudessa, nyt jämäompelin.

Oranssisat kankasta syntyi vielä yksi ruokalappu, kun käytti vähän mielikuvitusta. Vinokaitalenauha peittää allensa saumat.



Pul-kankaan jämästä syntyi pieni pussi hoitolaukkuun laitettavaksi. Sinne voi laitaa reissussa huoletta vaikka likaisen ruokalapun tai kastuneet vaatteet.


Kaapista löytyi pala muovitettua froteeta. Se sai ympärillensä vinokaitalenauhaa ja muuttui matkahoitoalustaksi. Pirpanalla on tuollainen samanlainen mummolassa myös.


Kaappeja penkoessani löysin myös nipun valmiita tilkkuja. Leikkasin vielä ne neljään osaan, jolloin sain minitilkkuja aikaiseksi. Ompelin sitten sellaisista itselleni pannunalusen.


-Nna-

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Rengasliina

Blogissa on muutaman kerran sivuttu kantoliinailua. Minulla on ollut kaksi rengasliinaa. Toinen oli jotenkin vähän löysä ja tahtoi valua, toinen taas oli pikkaisen liian lyhyen tuntuinen. Samalla kun tilasin muita käsityötarvikkeita, hankin kantoliinarenkaat. Nippasin toisen pitkistä liinoistani poikki ja surruttelin ompelukoneella. Lopputuloksena on minun tarpeisiin täydellinen liina. Se on kaunis, kangas luistaa sopivasti ja samalla sillä saa kuitenkin riittävän tukevan sidonnan. Olen taas erinomaisen tyytyväinen.


-Nna-

tiistai 24. helmikuuta 2015

Ruokalaput

Aina välillä sellainen perisuomalainen saituus iskee minuun. Tällä kertaa se pääsi yllättämään ruokalappujen kohdalla. Nyt kun Pirpana tutustuu kiinteisiin, niitä kuluu meillä varsin rivakkaa tahtia. Olen kokeillut Baby Björnin kovaa kaukalolappua, ruokailuessua ja äitiyspakkauksen mukana tullutta perinteistä ruokalappua. Tuo viimeiseksi mainittu on tällä hetkellä suosikkini, joten käytin sitä mallina ja aloin ompelemaan.


Materiaalina näissä on kestovaippakaupasta ostettu kosteussuojakangas. Siellä oli yhden vaipan palasia, jotka kävivät tähän hommaan mainiosti. Ostin PUL-kangasta ja laminoitua velouria. Kun  vinokaitalenauha löytyi omasta takaa, jäi näiden 6 ruokalapun hinnaksi noin 3,5e/kpl.

PUL-kankaasta
Palasten koko vaihteli hieman. Kutakin kangasta on ostettu yhden palan verran.

Laminoitu velour
Olen hieman skeptinen sen suhteen, kuinka tuo velour sopii ruokalappumateriaaliksi. Sitten ajattelin, että onhan ennen ruokalappuja tehty esimerkiksi jostain joustofroteen kaltaisesta materiaalista. Tykkään vahvoista, kirkkaista väreistä, ja niitä näissä totta tosiaan on.


-Nna-

perjantai 20. helmikuuta 2015

Kesähaalari

Viimeksi käydessämme lapsen mummolassa pohdin, mitä ihmettä tuollaiset pienet pitävät kesällä päällä. Pirpana on kesäkuussa 8 kk, eli luultavasti osaa jo istua tanakasti rattaissa, mutta ei vielä kävele. Kaikkina muina vuodenaikoina on niin helppoa, kun voi vetää jonkinlaisen haalarin päälle.

Lasten pukeminen on asia, mikä myös herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Itse olen haalariuskovaista koulukuntaa. Minusta sellainen kannattaa pukea aina kun voi. Toinen asia mihin lapsen pukemisessa uskon, on heijastimet. Mielestäni vaatteissa on nykyään aivan liian vähän heijastimia.

Pirpana tiesi parhaiten miten haalari pitää asetella.
Niinpä haluan lapsellisen ylpeänä esitellä mitä tänään ompelin. Tadaaa: kesähaalari! Käytännössä tämä on tuulipukukankaasta tehty kuori koossa 74. Haalarissa ei ole edes vuorta, vaan saumuroin saumat. Tämä päällä ei istuta lätäkössä, mutta uskon tämän toimivan mainiosti loppukeväästä/alkusyksystä ja viileinä kesäpäivinä esimerkiksi kaupungissa rattaissa kulkiessa. Tai jos menemme vaikka mökkeilemään, voi illat olla jo viileitä ja tuulisia. Alle voi sitten laittaa tarvittaessa enemmän tai vähemmän kerroksia sään mukaan.

Laadunvalvonta myös maistoi haalarin ja kelpuutti sen.
Ja mikä parasta, kaikki materiaalit löytyivät omasta kaapista. Tuulipukukangas on ostettu joskus edullisesti jonkun kangaskaupan loppuunmyynnistä. Heijastimet ovat ajalta jolloin minä ja pikkuveli olimme lapsia. Äitiltä on hyvin kulkeutunut meille kaikenlaista käsityömateriaalia.


-Nna-

Kuva-arkistoon unohtuneet sukat

Joskus joidenkin käsitöiden kanssa käy silleen, että ne kuvaa ja ajattelee, että blogaampa näistä vähän myöhemmin. Nämä sukat ovat odottaneet blogausvuoroaan varmaan pari vuotta kuvakansioon unohdettuina.


Molemmat sukat on neulottu 7-veljestä langalla. Ylemmät ovat naisen kokoa ja alemmat miehelle tehty. Molemmat on kuvattu minun jalassani, joten ovat siksi kärjistä liian isot.


-Nna-

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Nuken uudet vaatteet

Odottaessani Pirpanaa iloitsin ajatuksesta, että pääsen ompelemaan nukenvaatteita. Salaisesti pidän kaikesta kauniista ja pitsistä, vaikken sellaisia osaa itselläni käyttää. Pirpana sai joulupukilta lähes itsensä kokoisen nuken lahjaksi. Ja nyt minä sain ommeltua sille ensimmäisen mekon. Kaava on ihan omasta päästä mallailemalla tehty. Takana on tarranauha, jotta se olisi lapsen helppo pukea ja riisua.


-Nna-

tiistai 17. helmikuuta 2015

Peruna-porkkanavelli

Olemme harjoitelleet uusiin makuihin totuttautumista sekoittamalla sosetta tutuksi käyneeseen velliin. Velliin on päätynyt porkkanaa, porkkanaa ja perunaa, sekä porkkanaa ja luumua. Vellissä kaikki uppoaa mainiosti, vaikka luumu sellaisenaan tuntui olevan vähän epäilyttävää.

Meillä on laitettu noin 1 rkl sosetta ja vajaa 100 ml maissivelliä. Toiset tekevät kasvisvelliä lisäämällä reilummin sosetta ja käyttämällä nesteenä ä-maitoa tai korviketta. Me olemme käyttäneet ihan kaupan purkkisoseita, kun muutenkin totuttelemme niillä nyt aluksi kiinteisiin niiden sileän rakenteen vuoksi. Kotitekoisella soseella tehdyn vellin voi käyttää vaikka siivilän läpi, jotteivat mahdolliset kokkareet tuki tuttia.


-Nna-

lauantai 14. helmikuuta 2015

Laskiaispullapitko

Eilen Ukkonen keksi, että voisimme kutsua täksi päiväksi ystäviä kylään ystävänpäivän kunniaksi. Ensi viikolla olevan laskiaisen inspiroimana lupasin tehdä laskiaispullia. Satu oli löytänyt Kodin kuvalehdestä laskiaispullapitkon ohjeen. Siitä tuli aika.. tuhtia. Raatimme totesi, että pinnan suklaaraidat kannattaa jättää pois. Muuten ohje tuntui toimivan hyvin.


En muista milloin olisin tehnyt tavallista pitkoa. Yleensä pitkoni ovat hillopullia, niin en oikein tiennyt minkäkokoisia letittäessä pullista tulisi. Tein 1/2 litran taikinan, josta tuli kaksi varsin muhkeaa pitkoa.


Laskiaispitko

2,5 dl pullataikinasta yksi iso tai kaksi pienempää pullapitkoa
Toscakuorrutus:
50 g voita
2 ½ dl mantelilastuja
1 dl ruokokidesiirappia
1dl kermaa
väliin:
3 dl vadelmahilloa
2 dl kuohukermaa
päälle:
50 g tummaa suklaata
tomusokeria

Leivo pullat tai osta valmista pitkoa. Halkaise pitko leveyssuunnassa kahtia. Laita kaikki toscakuorrutuksen ainekset kattilaan. Keitä 10 min miedolla lämmöllä. Jäähdytä seosta hetki ja kuorruta sillä pullan päällinen. Anna kovettua hetken aikaa kylmässä. Sulata suklaa ja tee sillä raitoja toscakuorutteen päälle. Täytä pulla kermalla ja vadelmahillolla. Nosta kansi paikoilleen ja koristele koko komeus tomusokerilla.

-Nna-

Lopuksi bonuskuva. Pirpanakin on nyt päässyt maistelemaan ihan oikeaa ruokaa porkkanasoseen muodossa.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Miehen perussukat

Neuloin Ukkoselle ihan tavalliset villasukat vahvistetulla kantapäällä Maija-langasta. Olin jo taas "unohtanut" miten mukavaa neulominen voikaan olla.


-Nna-

torstai 12. helmikuuta 2015

Maissivelli

Tälleen 4 kk äitiyskokemuksen jälkeen minusta tuntuu, että nykyään on vallalla sellainen "kuka on paras äiti"-kilpailu. Heti alkuun voin kertoa, etten ole kovin menestynyt siinä kilpailussa, koska aloittelemme nyt kiinteisiin ruokiin totuttelua näin 4 kk iässä. Tämänhetkisten suositusten mukaan kiinteiden maistelu voidaan aloittaa yksilöllisesti aikaisintaan 4 ja viimeistään 6 kk iässä. Paremmat äidit tietenkin vain imettäisivät siihen 6 kk ikään asti. Olen saanut ihan tuntemattomilta äideiltä kommenttia livenä "aika aikaisin.." ja "minä en kyllä noin pienelle olisi vielä antanut."

Meillä on nyt vajaa viikko totuteltu kiinteisiin maistelemalla maissivelliä. Ensin ihan sitä kaupan versiota, mutta nyt olen siirtynyt tekemään vellin itse. Ja kolmena iltana kun olen omatekoista velliä antanut, Pirpana on nukkunut 8-9 h putkeen, herännyt tissille ja jatkanut vielä unia. Siitä ei ole kauaa, kun haaveilin, jospa saisin nukkua edes yhden yön kokonaan. Nyt niitä on jo kolme peräkkäin.

Ohje maissivelliin:
0,25 dl maissijauhoja
0,75 dl vettä
2 dl äidinmaitoa tai korviketta

Vispaa maissijauhot kylmään veteen. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä muutama minuutti. Jäähdytä maissipuuro, lisää joukkoon maito vispaten. Jos jää klönttejä, voi seoksen käyttää vielä blenderin kautta, jotta se tulee paremmin tuttipullosta lävitse.  Äm/korvikkeenhan saa lämmittää vain kerran, jonka vuoksi olen lisännyt sen kylmään puuroon. Meillä yhdestä satsista tätä saa 2,5-3 annosta. Säilytän ylimääräiset jääkaapissa odottamassa.

-Nna-

perjantai 6. helmikuuta 2015

Rukiinen mustaherukkavaahto

Internetin ihmemaata selaillessani huomasin, että joku oli tehnyt mustaherukkavaahtoa. Se on vähän kuin vispipuuroa, mutta ruisjauhoista ja marjoja ei keitetä. Linkin takaa löytyy alkuperäinen ohje, minun versioni on taas vaihteeksi mukautettu.


5 dl vettä
2 dl ruisjauhoja
200 g mustikkahilloa
2 dl mustaherukoita

Kiehauta vesi ja ripottele ruisjauhot joukkoon samalla sähkövatkaimella vatkaten. Anna seoksen hetki jäähtyä, jonka jälkeen vatkaa sitä sähkövatkaimella niin kauan, että se vaalenee ja muuttuu kuohkeaksi. Soseuta mustaherukat, jonka jälkeen lisää ne ja mustikkahillo joukkoon. Tarjoa maidon tai kreikkalaisen jukurtin kanssa. 

-Nna-

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Puolipotkuhousut osa 2

Surautin ompeluinnostuksessani toiset puolipotkarit samalla kaavalla. Näitä on nyt hieman kavennettu ja otettu vyötärön korkeudesta muutama cm alemmas. Materiaalina on äidin kätköistä peritty college ja vihreä resori. Laitoin resoria myös jalkapohjiin tuomaan väriä.

Vauvalla oli taas kova kiire, joten hän ei ehtinyt poseeraaman kuvissa...
-Nna-

maanantai 2. helmikuuta 2015

Puolipotkuhousut

Pirpanalla on paljon punaisia bodyja. Jotenkin minusta tuntui, että meillä on kovin vähän niihin sopivia alaosia, vaikka paljon housuja löytyykin. Niinpä surautin päiväuniaikaan hänelle puolipotkarit Ottobre 4/11 lehdestä löytyneellä ohjeella. Materiaalina on joustofroteen jämät, mistä tein itselleni pöksyt vähän aikaa sitten. Koko on 68 cm. Meinaan tehdä pieniä muutoksia, kuten vähän laskea tuota vyötäröä. Nyt resori on taitettu kaksinkerroin, ja on silti hyvin korkealla. Meinaan myös hieman kaventaa lahkeita.


Meillä ollaan nykyään jo varsin toimeliaita. Sillä aikaa kun äiti laittoi kuvia koneelle, Pirpana kävi tutkimassa ompelujuttuja.


Tadaaa! Sen jälkeen opettelin ihan itse pyörähtämään takaisin mahalta selälleen. Toisin päin, eli selältä masulleen meillä onkin pyöritty jo pari viikkoa hyvin ahkerasti.


-Nna-