Aina välillä sellainen perisuomalainen saituus iskee minuun. Tällä kertaa se pääsi yllättämään ruokalappujen kohdalla. Nyt kun Pirpana tutustuu kiinteisiin, niitä kuluu meillä varsin rivakkaa tahtia. Olen kokeillut Baby Björnin kovaa kaukalolappua, ruokailuessua ja äitiyspakkauksen mukana tullutta perinteistä ruokalappua. Tuo viimeiseksi mainittu on tällä hetkellä suosikkini, joten käytin sitä mallina ja aloin ompelemaan.
Materiaalina näissä on
kestovaippakaupasta ostettu kosteussuojakangas. Siellä oli yhden vaipan palasia, jotka kävivät tähän hommaan mainiosti. Ostin PUL-kangasta ja laminoitua velouria. Kun vinokaitalenauha löytyi omasta takaa, jäi näiden 6 ruokalapun hinnaksi noin 3,5e/kpl.
 |
| PUL-kankaasta |
Palasten koko vaihteli hieman. Kutakin kangasta on ostettu yhden palan verran.
 |
| Laminoitu velour |
Olen hieman skeptinen sen suhteen, kuinka tuo velour sopii ruokalappumateriaaliksi. Sitten ajattelin, että onhan ennen ruokalappuja tehty esimerkiksi jostain joustofroteen kaltaisesta materiaalista. Tykkään vahvoista, kirkkaista väreistä, ja niitä näissä totta tosiaan on.
-Nna-
Vovvleikangasta ja joustofroteeta oli varmaan 70- ja 80 luvun vaihteessa. Kivoja ruokalappuja olet tehnyt.
VastaaPoistaGnu-suvun mummillakin on täällä tuon tyyppisiä ruokalappuja Uhoavan tekeminä. Enää pääsääntöisesti nuo 3 2-v lastenlasta käyttää ja tietysti muutkin vierailevat lapsoset
Kivoja, värikkäitä ja reilusti olet noita tehnyt. :)
VastaaPoistaMinäkin tykkään väreistä ja nuo ovat myös minun makuuni! Tosin malli on niin perusteellisen suloinen ensimmäisessä kuvassa.
VastaaPoista