Jämäompeluksia

Inhoan epämääräisiä jämäkangaspaloja. En kehtaa heittää niitä pois, jos materiaalia on sen verran, että niistä voisi vielä jotain saada fiksusti. Jämälankailu on niin nähty tässä taloudessa, nyt jämäompelin.

Oranssisat kankasta syntyi vielä yksi ruokalappu, kun käytti vähän mielikuvitusta. Vinokaitalenauha peittää allensa saumat.

Pul-kankaan jämästä syntyi pieni pussi hoitolaukkuun laitettavaksi. Sinne voi laitaa reissussa huoletta vaikka likaisen ruokalapun tai kastuneet vaatteet.

Kaapista löytyi pala muovitettua froteeta. Se sai ympärillensä vinokaitalenauhaa ja muuttui matkahoitoalustaksi. Pirpanalla on tuollainen samanlainen mummolassa myös.

Kaappeja penkoessani löysin myös nipun valmiita tilkkuja. Leikkasin vielä ne neljään osaan, jolloin sain minitilkkuja aikaiseksi. Ompelin sitten sellaisista itselleni pannunalusen.

-Nna-

Rengasliina

Blogissa on muutaman kerran sivuttu kantoliinailua. Minulla on ollut kaksi rengasliinaa. Toinen oli jotenkin vähän löysä ja tahtoi valua, toinen taas oli pikkaisen liian lyhyen tuntuinen. Samalla kun tilasin muita käsityötarvikkeita, hankin kantoliinarenkaat. Nippasin toisen pitkistä liinoistani poikki ja surruttelin ompelukoneella. Lopputuloksena on minun tarpeisiin täydellinen liina. Se on kaunis, kangas luistaa sopivasti ja samalla sillä saa kuitenkin riittävän tukevan sidonnan. Olen taas erinomaisen tyytyväinen.

-Nna-

Ruokalaput

Aina välillä sellainen perisuomalainen saituus iskee minuun. Tällä kertaa se pääsi yllättämään ruokalappujen kohdalla. Nyt kun Pirpana tutustuu kiinteisiin, niitä kuluu meillä varsin rivakkaa tahtia. Olen kokeillut Baby Björnin kovaa kaukalolappua, ruokailuessua ja äitiyspakkauksen mukana tullutta perinteistä ruokalappua. Tuo viimeiseksi mainittu on tällä hetkellä suosikkini, joten käytin sitä mallina ja aloin ompelemaan.

Materiaalina näissä on kestovaippakaupasta ostettu kosteussuojakangas. Siellä oli yhden vaipan palasia, jotka kävivät tähän hommaan mainiosti. Ostin PUL-kangasta ja laminoitua velouria. Kun  vinokaitalenauha löytyi omasta takaa, jäi näiden 6 ruokalapun hinnaksi noin 3,5e/kpl.

PUL-kankaasta

Palasten koko vaihteli hieman. Kutakin kangasta on ostettu yhden palan verran.

Laminoitu velour

Olen hieman skeptinen sen suhteen, kuinka tuo velour sopii ruokalappumateriaaliksi. Sitten ajattelin, että onhan ennen ruokalappuja tehty esimerkiksi jostain joustofroteen kaltaisesta materiaalista. Tykkään vahvoista, kirkkaista väreistä, ja niitä näissä totta tosiaan on.

-Nna-

Kesähaalari

Viimeksi käydessämme lapsen mummolassa pohdin, mitä ihmettä tuollaiset pienet pitävät kesällä päällä. Pirpana on kesäkuussa 8 kk, eli luultavasti osaa jo istua tanakasti rattaissa, mutta ei vielä kävele. Kaikkina muina vuodenaikoina on niin helppoa, kun voi vetää jonkinlaisen haalarin päälle.

Lasten pukeminen on asia, mikä myös herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Itse olen haalariuskovaista koulukuntaa. Minusta sellainen kannattaa pukea aina kun voi. Toinen asia mihin lapsen pukemisessa uskon, on heijastimet. Mielestäni vaatteissa on nykyään aivan liian vähän heijastimia.

Pirpana tiesi parhaiten miten haalari pitää asetella.

Niinpä haluan lapsellisen ylpeänä esitellä mitä tänään ompelin. Tadaaa: kesähaalari! Käytännössä tämä on tuulipukukankaasta tehty kuori koossa 74. Haalarissa ei ole edes vuorta, vaan saumuroin saumat. Tämä päällä ei istuta lätäkössä, mutta uskon tämän toimivan mainiosti loppukeväästä/alkusyksystä ja viileinä kesäpäivinä esimerkiksi kaupungissa rattaissa kulkiessa. Tai jos menemme vaikka mökkeilemään, voi illat olla jo viileitä ja tuulisia. Alle voi sitten laittaa tarvittaessa enemmän tai vähemmän kerroksia sään mukaan.

Laadunvalvonta myös maistoi haalarin ja kelpuutti sen.

Ja mikä parasta, kaikki materiaalit löytyivät omasta kaapista. Tuulipukukangas on ostettu joskus edullisesti jonkun kangaskaupan loppuunmyynnistä. Heijastimet ovat ajalta jolloin minä ja pikkuveli olimme lapsia. Äitiltä on hyvin kulkeutunut meille kaikenlaista käsityömateriaalia.

-Nna-

Kuva-arkistoon unohtuneet sukat

Joskus joidenkin käsitöiden kanssa käy silleen, että ne kuvaa ja ajattelee, että blogaampa näistä vähän myöhemmin. Nämä sukat ovat odottaneet blogausvuoroaan varmaan pari vuotta kuvakansioon unohdettuina.

Molemmat sukat on neulottu 7-veljestä langalla. Ylemmät ovat naisen kokoa ja alemmat miehelle tehty. Molemmat on kuvattu minun jalassani, joten ovat siksi kärjistä liian isot.

-Nna-

Nuken uudet vaatteet

Odottaessani Pirpanaa iloitsin ajatuksesta, että pääsen ompelemaan nukenvaatteita. Salaisesti pidän kaikesta kauniista ja pitsistä, vaikken sellaisia osaa itselläni käyttää. Pirpana sai joulupukilta lähes itsensä kokoisen nuken lahjaksi. Ja nyt minä sain ommeltua sille ensimmäisen mekon. Kaava on ihan omasta päästä mallailemalla tehty. Takana on tarranauha, jotta se olisi lapsen helppo pukea ja riisua.

-Nna-

Peruna-porkkanavelli

Olemme harjoitelleet uusiin makuihin totuttautumista sekoittamalla sosetta tutuksi käyneeseen velliin. Velliin on päätynyt porkkanaa, porkkanaa ja perunaa, sekä porkkanaa ja luumua. Vellissä kaikki uppoaa mainiosti, vaikka luumu sellaisenaan tuntui olevan vähän epäilyttävää.

Meillä on laitettu noin 1 rkl sosetta ja vajaa 100 ml maissivelliä. Toiset tekevät kasvisvelliä lisäämällä reilummin sosetta ja käyttämällä nesteenä ä-maitoa tai korviketta. Me olemme käyttäneet ihan kaupan purkkisoseita, kun muutenkin totuttelemme niillä nyt aluksi kiinteisiin niiden sileän rakenteen vuoksi. Kotitekoisella soseella tehdyn vellin voi käyttää vaikka siivilän läpi, jotteivat mahdolliset kokkareet tuki tuttia.

-Nna-