Tuunatut farkut taaperolle

Minä puen mielelläni Pirpanan pehmeisiin, luonnonkuituisiin lastenvaatteisiin. Sellaisiin, jotka näyttävät lastenvaatteilta. Hiljaa mielessäni olen vastustanut aivan pienten lasten farkkuja. Etenkin siinä tapauksessa, jos ne on tosi kittanan mallisia.

Sorruin nyt kuitenkin ostamaan kirpparilta hänelle farkut. Ajattelin kesän viileämpiä päiviä tarhassa, jolloin ei kuitenkaan enää tarvitse haalaria. Farkuissa oli kuminauha vyötäröllä ja lahkeensuissa. Tehdäkseni niistä vähän mukavammat, vaihdoin lahkeensuihin ja vyötärölle resorin. Neiti on nukkumassa, joten nähtäväksi jää, mitä hän (ja etenkin minä) näistä tykkää.

-Nna-

Imetysyöpaita

Aina välillä käymme Pirpanan kanssa yökylässä jossakin. Silloin olisi kiva, että käytössä olisi yöpaita, joka päällä pystyisi myös imettämään. Viimein, tänään vauvan päiväuniaikaan sain sellaisen tehtyä ja kuvattua. Tuo tummanharmaa yläosa on hihattomasta paidasta leikattu. Lisäsin rintojen alle resorisuikaleen pitämään sitä paikallaan ja helman tein kaapista löytyneestä trikookankaasta. Ompelin vielä puuvillapitsinauhaa helmaan.

Kuvan laatu ei ole tänään(kään) kehuttava, mutta alla olevan kuvan tarkoituksena on kertoa, että käytin paidasta mahdollisimman paljon hyödyksi. Ompelin paidan helmasta "tissiluukun" alapuolen. Käänsin palasen ylösalaisin, jolloin sain helmassa olevasta käännöksestä hyvän kuminauhakujan. Eli tuon yläosan etupuolen alla on toinen kangas, jolloin ylempää nostamalla ja alempaa laskemalla pääsee imettämään. Halusin laittaa samana kuvaan vielä lähempää kuvan yöpaidan helman pitsikoristelusta.

-Nna-

Kantoliinatakki

Äitielämäni yksi parhaimmista jutuista on kantoliina. Meillä Pirpana on käytännössä päivittäin liinassa. Monesti siellä otetaan päiväunia tai ihmetellään maailmaa, kun lattialla olo kyllästyttää. Joskus on kätevämpi lähteä liikkelle ilman vaunuja, jolloin vauva on helppo laittaa liinakyytiin. Kuitenkin vauvan pukeminen ulkovaatteisiin ja sitten liinaan laittaminen on välillä vähän haastavaa, niin päätin tuunata villakangastakkiani kantotakiksi.

Alkuperäinen takki valmistui vuonna 2011.

Minulla oli vielä takin ompeluun käytettyä kangasta jäljellä. Niinpä ompelin siitä listan takkia varten. Jotta takkia voisi käyttää myös ilman vauvaa, tein listaan nappikiinnityksen. Toisella puolella listaa on napit, jolla se kiinnittyy takin napinläpiin. Toisella puolella puolestaan on napinlävet, jotka kiinnittyvät takin nappeihin. Koska alkuperäisessä takissa käytettyjä nappeja ei ollut riittävästi, vaihdoin ne myös toisiin.

Oikein hyvää tulevaa vuotta blogin lukioille!

-Nna-

Rinnanlämmitin

Olipa kerran aviomies, jolla oli mieleinen merinovillapaita. Eräänä päivänä hänen aviovaimonsa pesi pyykkiä, mihin myös tämä kyseinen paita oli joutunut. Tämän jälkeen aviomiehellä oli villapaita lastenkoossa. Asiaa harmiteltiin kovin, mutta eihän sille mitään voinut. Niinpä aviovaimo päätti antaa paidalle uuden elämän ja leikkasi sen kainaloista alaspäin poikki. Yläreunaan hän ompeli resoria, alareuna oli hyvä sellaisenaan. Niin syntyi rinnanlämmitin lämmittämään aviovaimoa, joka on kuullut pelotteluita viileän yhteydestä rintatulehdukseen. Sen pituinen se.

-Nna-

Tunikan tuunaus

Larpatessa tulee usein kierätettyä samoja vaatteita pelistä toiseen. Tämä tunika on vanha kirpputorilöytö.

Ukkonen oli lähdössä larppaamaan ja mietti jo kahta päivää aikaisemmin mitä laittaisikaan päälle.. Kattavasta roolivaatevarastostamme ei löytynyt juuri sopivaa yläosaa, joten piti tuunata jo olemasa olevaa. Ompelin kaulukseen, hihansuihin ja helmaan tekoturkista. Vaakuna on kaverin tekemä ja peliin liittyvä. Tykkään tekoturkiksesta, sillä saa pienellä vaivalla vaatteeseen tarvittaessa paljonkin näyttävyyttä.

-Nna-

Potkuhousujen tuunaus

Tykkään käyttää vauvalla ihan perinteisiä, terällisiä potkuhousuja. Sellaisten löytäminen tuntuu nykyään olevan hieman haasteellista. On kyllä puolipotkareita ja sitten sellaisia terättömiä malleja. Löysin sopivat potkarit oikein perinteisessä vauvavaaleanpunaisessa värissä. Ne pääsivät violettiin värikylpyyn yhdessä harsojen kanssa. Vaihdoin vielä vaaleanpunaiset napit keltaisiin norsunappeihin ja niin saatiin tätä mammaa miellyttävät pöksyt lapselle.

-Nna-

Lonkeropaita

Mieleisten äitiyspaitojen löytäminen on ollut jotenkin tosi haastavaa. Tosin olen jättänyt kaikki kalliimmat varsinaiset mammavaatteita myyvät liikkeet väliin. Niinpä tämä henkkamaukalta ostettu t-paita sai uuden ilmeen kangasväreillä tehdyistä lonkeroista. Tämä ei nyt mennyt ihan niin kuin Strömssössä taas, kun minulla ei ollutkaan keltaista pigmenttiä ollenkaan, jota luonnollisesti olisin tarvinnut vihreisiin lonkeroihin. Sitten ajattelin tehdä lonkeroisista punaiset, mutta se olikin kuivanut purkin pohjalle niin, ettei siitä ollut enää mitään iloa. Niinpä lonkeroistas tuli ihan vain valkoiset.

Rv 30+5 (eli kuva otettu reilu viikko sitten)

-Nna-

Viikon "niksipirkkavinkki"

"Hinkkaavatko hikiset reitesi toisiaan vasten näillä helteillä? Oletko sinäkin aina inhonnut legginssejä? Kaipaatko uusia siivousrättejä? Ei hätää, asiaan on ratkaisu.."

Satun kuulumaan niihin paksureitisiin ihmisiin, joilla iho hankautuu kipeästi, jos on vähänkään hiki, eikä mitään välissä. Kaapista löytyi jossain mielenhäiriössä ostetut trikoolegginssit. Nappasin lahkeita reilusti lyhyemmäksi ja leikkelin ylijäämäpalat kertakäyttörättilaatikkoon. Raskausmahaa kiristävän vyötärönauhan leikkasin pois ja laitoin tilalle pätkän resoria, jolloin sain vyötärön myös hieman korkeammaksi. Näillä 30 asten helteillä en halunnut masun päälle tulevaa tuubia, vaan jätin vyötärön suosiolla kauas navan alle. Lahkeensuille en tehnyt nyt toistaiseki mitään, jotta siihen ei tule mitään epämiellyttävän paksua kohtaa. Näiden on tarkoitus pelastaa elämäni kesämekon alla, kun en halua tunkea itseäni sukkahousuihin.

-Nna-

Äitiyspakkauksen verhoilu

Raskauteni on edennyt niin pitkälle, että Kela lähetti minulle äitiysavustuksena äitiyspakkauksen. Tykkäsin itse kovasti tämän vuoden pakkauksesta, sieltä löytyi aivan minun näköisiä oransseja ja ruskeita vaatteita. Monet olivat luonnossa vielä kivempia, kuin kuvassa.

Suunnittelimme Ukkosen kanssa, että vauva saa nukkua äitiyspakkauksen laatikossa, aivan kuten mekin olemme pienenä sellaisessa nukkuneet. Netistä olin katsellut jo etukäteen verhoiluvinkkejä. Kuitenkin pakkauksen tultua kotiin, siitä oli helppo mittoa, minkä kokoisia palasia sen verhoilemiseen tarvitsee.

Ulkopuolelle löytyi kangas vanhasta pyöreästä pöytäliinasta. Löysin sen aikanaan kirpputorilta ja se oli useamman vuoden odotellut kaapissa, että raaskisin sen johonkin käyttää. Yläreunaan ompelin hieman vihertävän/pellavan sävyistä puuvillapitsinauhaa.

 

Iskä sanoi joskus vauvojen tykkäävän kirkkaista väreistä. Koska minäkin tykkään niistä, tein kopan sisälle "tilkkuraidan". Muuten sisäosa on punaista puuvillakangasta. Sen alle laitoin levyvanua pehmentämään reunoja. Toiselle puolelle sitten ompelin ihan tavallisen lakanakankaan, jonka vedin saumurilla tuon sisäosan päälikankaan kanssa yhteen. Ei lähde sitten purkautumaan mistään tai vanu mene huonoksi, jos laittaa vaikka pesuun. Innokkana tulevana äitinä petasin jo sängyn valmiiksi äitiyspakkauksessa tulleilla lakanoilla. Nyt voin laittaa laatikkoon kannen päälle ja jemmata sen jonnekkin odottamaan käyttäjää.

Vielä yksi kuva tästä mahan kasvatuksesta..

Rv 25

-Nna-

Kangasväreillä leikkimistä

Alkuraskaudesta koin hirmu tärkeäksi vaatteiden hankkimisen muksulle. Tein erinäisiä kirpputoriostoksia, joista osaa halusin sitten tehdä vähän enemmän oman näköiseksi.

Terättömiin potkuhousuihin tuli kirahvi kurkkimaan.

Tämän bodyn ostin jopa ihan kaupasta, silti se pääsi tuunattavaksi.

Leppiksestä tuli vähän kotitekoisen näköinen..

Viimeisenä on ehdoton suosikkini.

-Nna-

Ruotsalaisen työtakin tyttöytyminen

Aina välillä hairahdun Varustelekaan ihmettelemään. Joskus viime kesänä sitten ihastuin Ruotsalaiseen työtakkiin. Ostin niitä oikein kaksin kappalein. Hinnaksi tuli huimat 6 euroa. Voin nyt sitä keväällä ja syksyllä käyttäneenä sanoa, että tuo on aivan loistava. Kestää mitä vain, voi pestä niin usein kun haluaa ja on kuivausrummun jäljiltä taas heti käytettävissä.

Selkään lisäsin Emo-painoväreillä kuvan, joka kummallisesti muistuttaa sellaista ympäristölle vaarallinen merkkiä. Saatoin tulostaa sellaisen kuvan netistä, päällystää sen kontaktimuovilla ja tehdä siitä sabloonan painamista varten.

Toinen takki sai kohtalokseen joutua saksien kanssa tekemisiin ja tulla taskuiksi tähän takkiin. Ylös eteen tein valerintataskut, jotka koristelin mustalla pitsinauhalla, kuten kauluksenkin.

 

 Helmaan tein sitten ihan oikeat ja käyttökelpoiset taskut.

-Nna-

Kangasväreillä leikkimistä

Kummitädin ominaisuudessa innostuin tässä jokin kerta ostamaan Mini J:lle vähän vaatteita. Yksi oli ihan perusvalkoinen body, johon sitten kangasväreillä painoin pupun.

 

-Nna-

Mekon tuunausta

Ystäväni Dahlia kysyi minulta kauniisti, voisinko vähän pidentää hänelle mieleisen mekon helmaa. Koska tuo ei ole minulle iso homma, hankki hän kankaan ja kertoi visiostaan. Lisäsin myös vyötärölle kaitaleen samaa valkoista kangasta.

Tässä on linkki kuvaan, missä mekko näkyy alkuperäisenä. Dahlian blogissa on myös lisää kuvia uudistuneesta mekosta. Mielestäni lopputuloksesta tuli varsin sievä. Tämä on taas hyvä osoitus siitä, kuinka pienillä asioilla vaatteeseen voi luoda aivan uuden ilmeen.

Dahlia lähetti Kotinörtin ottaman kuvan mekosta.

-Nna-

Äidin olkihattu

Usein irvailen äitilleni siitä, ettei hän heitä ikinä mitään pois. Ei kannattaisi, nimittäin jälleen kerran löysin hänen varastoistaan juuri sen, mitä seuraavaan liveroolipeliin tarvitsen. Äitilläni on ollut tämä olkihattu niin kauan kuin muistan.

 

Kaapistani löytyi tuollaista punaista nauhaa (myöskin äitin peruja), josta ompelin ensin renkaan hatun ympärille. Sitten kiinnitin liehukenauhat. Lopuksi tein kaksi eripituista rengasta, jotka ompelin päällekkäin rusetiksi. Saumakohdan piilotin vielä keskeltä ommellulla nauhalla. Tälläisellä pienellä toimenpiteellä hattu muuttui juurikin rouva Alma Lindelille sopivaksi.

  

-Nna-

Hihojen tuunausta

Liveroolipeliharrastukseni myötä minulla on paljon larppaavia ystäviä. Ompelutaitoisena autan aina välillä ystäviäni pienissä ompeluhommissa. Herra V. tarvitsi paitansa hihaan hieman pidennystä. Ompelin siihen josatin valkoisesta kankaasta hihan levyisen rimpsun ja laitoin "liittämiskohtaan" kuminauhan, jolloin sain luotua tuplarimpsun siihen. Kuvassa hihaan on jäänyt outo laskos, mutta se ei ole tekosiani.

 

-Nna-

Mekon muuttumisleikki

Eräs kerta löysin Seppälästä mielestäni mukavan mallisen mekon alle 20 eurolla. En pidä kultaisista napeista, mutta kun mekko oli vielä pääasiassa viskoosia, enhän sitä voinut sinnekkään jättää.. Ja kuin missäkin tv-shopissa, laitan tähän huonon kuvan alkuperäisestä mekosta.

Sunnuntain iloksi sitten tein tekoturkiksesta kauluksen, jonka ompelin mekkoon kiinni. Samaisesta kankaasta on ainakin tehty joskus kissan häntä, luultavasti vuonna 1997 tai jotain niillä main. Laitoin tuohon kaula-aukon kohdalle kaksi nappia ja vaihdoin taskuissa olevat napit uusiin. Koska olin yksin kotona, jouduin malttamattoman tyytymään peilin kautta itse otettuun kuvaan. Napit on mustat, missä on sellainen hopeinen renkula.

-Nna-