Toisin kuin voisi luulla, en ole unohtanut blogia. Tietokoneen päivitettyä itsensä vanha kuvankäsittelyohjelma ei enää toiminut. Sen vuoksi en ole saanut kuvattua valmistuneita käsitöitä. Niitä onkin kokonainen korillinen odottamassa blogaamista. Toisaalta myös olen alkanut ymmärtämään ruuhkavuosien käsitettä. Tuntuu, että kaikki aika menee joko töissä, Pirpanan kanssa touhutessa tai niistä toipuessa.
Kesä on muutenkin ollut ruuhkaisa. Sain keväällä viljelypalstan, jonka hoitaminen on ollut mielekästä puuhaa. Sen jälkeen kypsyivät vadelmat, sienet ja omenat. Olenkin viettänyt paljon aikaa myös metsässä.
|
Metsä on antanut antimiaan. |
Evermat on hurissut säännöllisesti kuivaten sieniä. Rohkaistuin myös keräämään karvarouskuja. Suolasin ne odottamaan joulua ja sienisalaattia.
|
Sieniä kuivattuna ja suolattuna. |
Syksy on ehdottomasti lempivuodenaikani. Joka vuosi jaksan ihmetellä sitä, kuinka luonto tarjoaa antimiaan. Tänäkin aamuna nautin kirpeästä säästä ja lehdistä, jotka ovat saaneet väriä pintaansa. Alla oleva kuva on otettu aiemmin tänä syksynä.
|
Potkupyöräily on meillä suosiossa. |
Olen tehnyt Pirpanalle neulepuseron, boleron ja neuletakin. Niistä yli jääneistä puuvillalangoista neuloin hänelle tuollaisen lörppäpipon. Malli ei olisi jaksanut pysyä kuvattavana. Tuollaisella kohta 2 vuotta täyttävällä on paljon mielipiteitä sen suhteen mitä hän haluaa tehdä ja mitä hän ei halua tehdä.
-Nna-
Metsäsato näyttää hyvältä :) Samoin pirpanan pipo.
VastaaPoista